Viime kausi loppui ikävästi loukkaantumiseen, joka sitten esti osallistumisen Ruotsissa järjestettyihin EM-kisoihin. Se oli se maaginen lepo ja kortisonipiikit, joiden ansiosta palailin tatamille kesäkuun koittaessa. Siellähän sitä sitten loikittiin kun nuori varsa laitumella konsanaan kun jalka nousi niin kevyen tuntuisesti. Olihan se myös eri mukava saada opettaja-valmentajani Mariusz Steckiewicz taas Suomessa käymään ja opastamaan harjoittelun suhteen.
Kauan odotettu punttiohjelma alkoi ja alkuperäisen suunnitelman mukaan painojen kanssa on tarkoitus hääriä kahdeksan viikkoa. Siinä samassa sitten tehtiin allekirjoittaneelle aivan uusi aluevaltaus voimistelupallon ihmeelliseen maailmaan. Vaikka eihän tuo voimistelupallo nyt täysin vieras asia ole, sillä saatiinhan me velipojan kanssa sellainen joululahjaksi muutama vuosi sitten ja useammankin kerran olen sen päällä istunut.
Nyt pallo vastaa suurimmalta osin keskivartalon lihasten kunnossapidosta, punttisalilla sitten työstetään loppuosa kropasta. Ensimmäinen viikko oli tietenkin shokki, sekä lihaksille että mielelle. Järkytyin siitä, kuinka vaativaa pallolla temppuilu voikaan olla! En hetkeäkään uskonut siihen, että pystyisin kahlaamaan läpi kahdeksan viikon ohjelman pallon kanssa. Punttisali puolestaan on tuonut sitä kaivattua vaihtelua treenaamiseen. On myös myönnettävä, että on se niin mukavaa katsoa kun lihas kasvaa. Tässä vaiheessa olen kuitenkin jo ohjelman viimeisellä viikolla (eli voiton puolella), vaikka välillä ollaankin verenmaku suussa ja tippa linssissä treenattu. Nyt odottelen sitä tietoa valmentajalta, että pallo-osuus tältä kaudelta on suoritettu.
Työ on tuonut haasteita harjoittelun suhteen sillä koko kesä-heinäkuun ajan olen ollut illat töissä. Tämän takia harjoittelu on pakko ajoittaa aamuun eikä minkäänlainen fyysinen suorittaminen ennen puoltapäivää ei ole mitenkään luontevaa. Tämän takia motivaatio on ollut aika ajoin pahasti hukassa. Valmentajan toivomuksia lajitreenin mukaan ottamisesta viikoittaiseen treeniohjelmaan on ajoittain laiminlyöty ja näihin laiminlyönteihin on syynä ajan puute ja erilaiset suomalaiset perinteet (kuten juhannus), jotka hieman sotkevat aikatauluja.
Seuratoiminta laitettiin kesälomalle heinäkuun ajaksi, joten nyt pitäisi jäädä sitä laatuaikaa itselleen ja omalle treenille. Toivottavasti saan revittyä itsestäni kaiken tarvittavan irti siihen asti, että valmentaja tulee elokuun alussa ja potkii meikäläistä eteenpäin.
